Koulurakennuksissa on pahoja sisäilmaongelmia eri puolilla Suomea. Syitä on monia, mutta ehkä pahin niistä on ollut järjettömien säästöjen hakeminen sammuttamalla ilmastointi. Joissakin kunnissa tällaisia päätöksiä on tehty aivan valtuustoa myöten, toisissa hölmöyksiä on tehty virkamiestoimin.

Ongelma on, että kun homeet, mikrobit ja muut epäpuhtaudet ovat kerran pesiytyneet rakenteisiin, niitä on vaikea aukottomasti havaita. Vantaan Hämeenkylän koulua oli tutkittu päällisin puolin, rakenteita laajalti avaamatta, yli kymmenen vuoden ajan. Ulkopuolelta tehtyjen teknisten mittausten tulokset eivät olleet riittäviä johtopäätösten tekemiseksi eikä niiden perusteella haluttu ryhtyä toimiin.

Kaikkein luotettavin mittaus oli Vantaalla kuitenkin jätetty huomiotta, nimittäin ihmiset. THL:n kehittämän oirekartoituksen avulla saadaan tilastollisesti riittävä määrä havaintoja siitä, onko ympäristö kunnossa vai ei. Vantaalla tällaista kartoitusta ei koskaan haluttu tehdä. Siellä säästettiin satoja tuhansia – ja samalla poltettiin turhaan miljoonia – korjaamalla kohteita, joita ei olisi kannattanut koskaan korjata.

Lopulta, kun 55 opettajasta 50 oli raportoinut sisäilmasairauksista, päätettiin avata rakenteet. Loppu on historiaa, ja Hämeenkylän koulu on nyt maan tasalla. Edes eläimiä ei olisi saanut pitää tuossa koulussa.

Onneksemme Helsinki on juuri vähän aikaa sitten päättänyt teettää THL:n laatiman kyselyn. Ihminen on luotettavin mittari, kun halutaan tietää, sopivatko tilat ihmisille.

Loistavaa, Helsinki!