Länsimetron kaltaisiin yhtiöihin piilotetaan päätöksentekoa ja vastuuta. Veronmaksaja maksaa lystin. Vain avoimet järjestelmät mahdollistavat hyvän hallinnoinnin ja viime kädessä demokratian. Avoimuus tarkoittaa läpinäkyvyyttä siten, että kuka tahansa voi seurata, mitä on tehty. Ei kaupungin palveluiden yhtiöittämiselle Tarvitseeko kaupunki edes yhtiöitettyjä yksiköitä? Nykymuodossaan ne ovat merkillisiä sekasikiöitä. Kaupungin työntekijät on kuorrutettu yhtiömuotoisella johtoportaalla, joka tarkemmin silmäiltynä [...]

Demokratia toimii loistavasti, kun väkeä on vähän ja kaikki tuntevat toisensa. Isoissa kaupungeissa demokratian tulisi toteutua valtuustossa. Näin ei kuitenkaan kaikissa tapauksissa ole. Varjopuolena on, että asukkaita kuunnellaan vain kerran neljässä vuodessa – vaalien alla. Yleensä päätökset runnotaan rumasti läpi kansalaisten vastustuksesta huolimatta ja toivotaan, että ihmisillä olisi huono muisti. Suurkaupungeissa päätöksenteko jää enimmäkseen omaan [...]

Vantaa oli kammottava paikka kouluikäisen tytön isälle. Virkavastuu siellä tarkoitti käytännössä sitä, että mitään vastuuta ei ole. Terveiden koulujen lakkautus ja lasten tietoinen siirtäminen sisäilmaltaan sairaaseen rakennukseen valheellisten keskittämissäästöjen nimissä oli mitä suurinta petosta. Jotta vastaavaa veronmaksajien halveksuntaa ei päästetä valloilleen Helsingissä, tarvitaan tänne aidolla selkärangalla varustettuja valtuutettuja. Perusopetus on sote-uudistuksen jälkeen kunnan tärkein tehtävä. [...]

Helsingin kasvutavoitteet Suomen väestö kasvaa maltillisesti. Meitä on 5,5 miljoonaa, ja kasvu on tällä hetkellä noin 20 000 uutta asukasta vuodessa. Kasvuvauhti vähenee ja on vuonna 2050 vain 5 000 asukasta vuodessa. Kun Helsingin kaupunki suunnittelee, että asukasmäärä kasvaisi 6 000 asukkaalla vuodessa, niin on selvää, että tämä tarkoittaa voimakasta kasvua muiden kaupunkien kustannuksella. Vahva pääkaupunki [...]